Videopelit ja niiden hyvät puolet
Videopelejä pidetään monesti nörttien tai sohvaperunoiden juttuna, mutta monet pelimaailmojen elementit voivat tarjota konkreettisia etuja myös tosielämässä. Monet vanhemmat eivät kuitenkaan luota pelikonsoleihin eivätkä halua niitä kotiinsa, koska pelkäävät niiden vahingoittavan lasten koulussa pärjäämistä. Vaikka oikeasti videopelit voivat olla myös hyvä uusi harrastus aikuisille. Videopelien tuomia hyviä ominaisuuksia ovat kuitenkin parempi keskittymiskyky, luovuus ja muisti sekä kielten oppiminen ja ryhmätyöhön osallistuminen.
Parempi käsien motoriikka
Ohjainpohjaiset videopelit voivat olla hyödyksi käsille. Erityisiä videopelejä on käytetty myös fysioterapiana aivohalvauksen uhrien auttamiseksi saamaan takaisin käsien ja ranteiden hallinnan. Säännöllisesti videopelejä pelaavilla on paremmat sensorimotoriset taidot kuin niillä, jotka eivät pelaa.
Nämä taidot ovat avainasemassa nopeampaan oppimiseen ja tehtävien omaksumiseen, jotka vaativat käsien välistä koordinaatiota, kuten pyöräily, kirjoittaminen tai muut tehtävät, jotka edellyttävät käsien liikkeen koordinointia silmien liikkeen kanssa. Pelien avulla voidaan kehittää kykyä oppia sensomotorisia malleja sekä liikkeitä nopeammin ja tehokkaammin.
Nykyään on myös mahdollista pelata erilaisia kasinopelejä helposti ja mukavasti kotona käsin, sillä casinoita netissä on paljon saatavilla ja niiden valikoima on todella laaja.
Parempi multitaskauskyky
Videopelit ovat osoittaneet parantavansa multitaskauskykyä. Tämä on yksi pelaamisen parhaista puolista, sillä se auttaa suoriutumaan päivittäisistä tehtävistä paremmin ja tehokkaammin mahdollistaen useiden tehtävien samanaikaisen tekemisen.
Monet toimintapelit vaativatkin pelaajilta useiden tehtävien samanaikaista suorittamista. Samaan aikaan pitää katsoa vihollista näytöllä, seurata pelihahmonsa terveyttä, ammuksia ja muita tilastoja sekä itse hahmon toimintaa. Lisäksi puhutaan mikrofonin kautta joukkuetovereiden ja ystävien kanssa.
Paremmat kognitiiviset kyvyt
Videopelit parantavat kognitiivisia kykyjä, erityisesti visuaalisia taitoja ja keskittymiskykyä. Visuospatiaalinen kyky tarkoittaa kykyä tunnistaa ja muistaa esineitä sekä niiden välisiä suhteita. Tämä taito on välttämätön jokapäiväisissä tehtävissä, kuten autolla ajamisessa, kaupungissa reitin löytämisessä tai kartan ymmärtämisessä.
Tämä on tärkeää myös useilla oppialoilla, kuten matematiikassa, luonnontieteissä, tekniikassa ja arkkitehtuurissa. Tämä on yksi videopelien tärkeimmistä myönteisistä vaikutuksista, josta on hyötyä opiskelussa ja lisäksi se palvelee pelaajia jokapäiväisessä elämässä.
Paremmat sosiaaliset taidot
Videopelien pelaajasta tulee monilla mieleen sosiaalisesti kömpelö tai ujo tyyppi, joka pakenee todellisuutta pelien pariin. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä totta. On havaittu, että videopelejä pelaavilla on todennäköisemmin hyvät sosiaaliset taidot, he pärjäävät akateemisesti paremmin ja heillä on paremmat suhteet muihin opiskelijoihin. Tämä johtuu siitä, että tietyntyyppisiin peleihin liittyy sosiaalisuutta ja yhteistyökykyä vaativa osuus. Videopelien avulla ei ehkä saa rahaa nopeasti, mutta ne voivat auttaa kehittämään taitoja, joita vaaditaan rahan tienaamiseen.
Joissakin peleissä tehdään yhteistyötä muiden pelaajien kanssa ja puhutaan heidän kanssaan teksti- tai äänichatin kautta, mikä parantaa kykyä työskennellä muiden ihmisten kanssa ja saada parempia sosiaalisia vuorovaikutuksia.
Pelaamisen sosiaalinen puoli ulottuu pelkän pelin pelaamisen ulkopuolellekin. Esimerkiksi pelaaminen voi olla suosittu keskusteluaihe koululaisten keskuudessa. Pelaajat hakeutuvat myös eSports-joukkueisiin ja -seuroihin. Myös pelien ja sosiaalisen median alustat, kuten Twitch ja Discord auttavat lähentymään muita. Vaikka pelaaminen onkin yhä sosiaalisempaa, on kuitenkin tärkeää pitää yllä myös kasvokkain tapahtuvia vuorovaikutuksia ja fyysisiä ystävyyssuhteita.
Pelit opettavat ongelmanratkaisutaitoja
Monet videopelit on suunniteltu monimutkaisiksi arvoituksiksi, joiden ratkaiseminen kestää useita tunteja. Toisinaan ratkaisu vaihtelee pelin toimien mukaan. Monet pelaajat pelaavat pelejä, jotka vaativat paljon suunnittelua, strategista ajattelua ja logiikkaa tavoitteiden saavuttamiseksi, joten pelaajilla on parempi kehitys ongelmanratkaisuun ja logiikkaan keskittyvillä alueilla aivoissa.
Videopelit voivat parantaa näköä
Kunhan et tuijota näyttöä 10 tuntia putkeen tai istu kahden metrin päässä näytöstä, videopelien pelaaminen voi itse asiassa parantaa näköä. Pelaajilla on parempi avaruudellinen resoluutio, joten he näkevät esineet paremmin. He voivatkin kouluttaa aivonsa näkemään kaikkein pienempiäkin yksityiskohtia, koska peleissä nämä yksityiskohdat ovat tärkeitä.
Tämä koskee erityisesti räiskintäpelejä, joissa tiedon poimiminen visuaalisista reuna-alueista on ratkaisevan tärkeää vihollisten tai vaarojen havaitsemiseksi. Tämä kyky nähdä enemmän yksityiskohtia erityisesti näön reuna-alueilla tarkoittaa parempaa suorituskykyä jokapäiväisissä tehtävissä, kuten auton ajamisessa. On kuitenkin tärkeää antaa silmille tauko näytöstä, mieluiten muutaman minuutin välein tai kerran tunnissa, koska liiallinen näytön edessä vietetty aika voi aiheuttaa silmien ärsytystä ja niiden rasitusta.
Suosituksia vanhemmille
- Tarkista aina pelin sisältö
- Valvo, minkä tyyppisiä videopelejä lapsesi pelaavat. Valitse opettavaisia pelejä väkivaltaisten pelien sijaan.
- Kannusta käyttämään videopelien yhteistoimintaa. Lasten yhdessä leikkiminen edistää sosiaalista vuorovaikutusta.
- Vanhempien on laadittava säännöt. Aseta siis aikarajat ja anna lasten pelata pari tuntia läksyjen tai kotitöiden jälkeen, ei ennen.
- Noudata videopelin valmistajan suosituksia
- Varmista ettei lapsi istu liian lähellä näyttöä ja että hän pelaa hyvin valaistussa huoneessa.